Bell, Art & Steiger, Brad:

New American Library, NY 2002. 244 sivua

Art Bell on varmaankin monelle suomalaiselle täysin tuntematon nimi. Sen sijaan hän on USA:ssa, esim. ufopiireissä, varsin tunnettu radiojuontaja, jonka säännöllistä ohjelmaa noin 15 miljoonaa amerikkalaista kuuntelevat. Art Bell on tunnettu siitä, että hän usein ohjelmissaan puhuu erilaisista ilmiöistä, kuten ufoista.

Brad Steiger puolestaan on monelle suomalaisellekin tuttu kirjailija. Yllämainitun kirjan takakannessa lukee, että Steiger on julkaissut yli 140 kirjaa, joita on painettu yli 15 miljoonaa kappaletta. Näistä on allekirjoittaneen laskelmien mukaan 37 ufokirjaa, joista monet on kirjoitettu yhdessä jonkun toisen tekijän kanssa. (Todettakoon lisäksi, että Steiger on julkaissut useita kirjoja myös salanimillä, kuten Eric Norman, Eugene Olson ja Warren Smith.)

Bellin ja Steigerin kiinnostus paranormaaleihin ilmiöihin johtaa juurensa siitä, että Bell oli kokenut ruumiistairtautumistapauksen (OOB) ollessaan Pariisissa 1998 ja oli myös nähnyt ufon yhdessä vaimonsa kanssa. Steigerilla taas oli ollut lähellä kuolemaa kokemus (NDE) joutuessaan onnettomuuteen 11-vuotiaana.

Kirjassa kerrotaan monista asioista, jotka ei liity ufoihin: enkelit, kummitukset, Amerikan intiaanien uskomukset, ennustukset maailmanlopusta, ruumiistairtautumistapaukset, telepatia, kaukokatsominen jne. Kirja on täynnä lyhyitä 'yhteenvetoja' eri asioista ja tapauksista, eikä näin ollen syvenny sen tarkemmin mihinkään yksittäiseen tapaukseen. Ufoihin liittyvistä asioista Bell & Steiger ovat lyhyesti ottaneet esille muinaiset astronautit, ufologian yleisesti, Roswellin, sieppaukset, karjansilpomiset ja viljakuviot.

Mutta kuten sanottua, jutut ovat lyhyitä, joskus vain muutama lause, ja aika pintapuolisia. Todettakoon myös tässä yhteydessä, ettei tässä kirjassa vaivauduta ollenkaan mainitsemaan mitään lähteitä, paitsi joskus ohimennen tekstissä. Kirjan lopussa on kylläkin parin sivun pituinen kirjallisuusluettelo, mutta se onkin jo toinen juttu.

Myös tässä kirjassa, kuten niin monessa muussakin, kerrotaan Robert Dean -nimisestä henkilöstä. Dean palveli omien sanojensa mukaan Naton esikunnassa ja näki siellä huippusalaisia asiakirjoja, joiden mukaan ufot ovat olemassa ja asiakirjoissa oli mukana myös valokuvia kuolleista muukalaisista. On myönnettävä, että olen aina suhtautunut erittäin skeptisesti Deaniin ja hänen väitteisiin ja perustelen suhtautumistani seuraavalla tavalla:

1) Deanin sotilasarvo vaihtelee eri lähteissä. Välillä se on kersantti tai ylikersantti (eli aliupseeri) ja jonkun tiedon mukaan hän olisi eversti. Toisissa lähteissä sanotaan vaan, että 'hän palveli Naton päämajassa' ja annetaan ymmärtää, että hänellä olisi ollut siellä jokin tärkeä tehtävä. Jossakin kirjassa on sanottu, että hän on upseeri ja tässä kirjassa sanotaan vain, että hän oli 'tiedusteluanalyytikko'.

2) Jokainen, joka on ollut vaikkapa Suomen armeijassa tietää varsin hyvin, ettei kersantti (=aliupseeri) ole missään korkeassa asemassa. On epäuskottavaa, että jos Natossa olisi huippusalaisia asiakirjoja ufoista tai muukalaisista, kersantin asemassa olevaa henkilöä päästettäisiin edes lähelle tällaisia asiakirjoja.

3) Dean muistaa aina puhua NATOsta ja NATOn päämajasta SHAPEsta. Käyttämällä näitä lyhenteitä, Deanin kertomus vaikuttaa arvovaltaisemmalta.

4) En muista, että olisin milloinkaan saanut lukea tarkemmin, minkä nimisiä esimiehiä tai työtovereita Deanilla oli päämajassa.

5) Allekirjoittanut ei missään eikä koskaan ole kuullut tai lukenut, että yksikään toinen henkilö olisi koskaan puhunut mistään salaisista ufoasiakirjoista NATOn päämajassa. Ainoa joka on puhunut tällaisista, on aina ollut Dean yksin, ja vain hän.

Mielenkiintoisin asia tässä kirjassa on se, että tekijät tuovat kirjassaan esille kolme tohtoria, jotka suhtautuvat eri tavalla sieppausilmiöön:

a) Tri Greg Little, joka on kirjoittanut 'Alternate Perceptions' -nimiseen julkaisuun jutun, jonka mukaan 95% siepatuista valehtelevat. Tässä kirjassa ei kuitenkaan kerrota, mitä ne puuttuvat 5% edustavat.

b) Tri Ted G. Goertzel yhdessä tri Ron Westrumin kanssa suhtautuivat epäluuloisesti ns. Roper-tutkimuksen tulokseen, jonka mukaan 2% Amerikan väestöstä olisi kokenut sieppauksen. Tästä syystä he suorittivat oman tutkimuksen ja saivat hämmästyksekseen vielä suuremman luvun, eli 3,4%. (Bell & Steiger eivät kerro kirjassaan sitä, että muiden lähteiden mukaan Goertzel tuli siihen tulokseen, että siepatut kärsivät "cryptoamnesiasta". Tällä tarkoitetaan henkilöä, joka näkee aivoissaan monimutkaisia kuvia ilman, että henkilö muistaisi, että hän on nähnyt näitä kuvia aikaisemmin").

c) Tri Roger K. Leir, joka on erikoistunut ns. implanttien poistamiseen ja on täysin vakuuttunut siitä, että sieppaukset ovat täysin totta.

Kirjan nimi "The Source" (="Lähde, Alkuperä") ihmetyttää hiukan ennen kuin pääsee kirjan loppuosaan, jossa selitetään, miksi kirjalle on valittu tällainen nimi. Syy on se, että Bell & Steiger tässä kirjassa (niin kuin monet muut omissa kirjoissaan) pohtivat sitä, onko kaikille paranormaaleille ilmiöille yhteinen lähde tai alkuperä, eli vieras äly, joka ohjaa ihmiskuntaa tiettyyn suuntaan.

Yhteenvetona tästä kirjasta sanoisin, ettei se ole merkittävä millään tavalla. Sen sisältö on tuttua kaikille, jotka ovat lukeneet ufoista/paranormaaleista ilmiöistä. Voidaan sanoa, että tässä on taas kirja, joka sopii lukijalle, joka vasta on tutustumassa näihin asioihin.

Björn Borg, 20.9.2004