Hudnall, Ken:

iUniverse.com, Inc., Lincoln, NE 2000, 282 sivua

Lukija joka saa tämän kirjan käsiinsä on kyllä hiukan ymmällään, sillä se eroaa siitä mihin yleensä on totuttu. Esipuhe puuttuu. Yleensä kirjan alussa on myös sisällysluettelo, mutta tässä kirjassa sen paikalla onkin luettelo liitteistä. Kirjassa on kyllä liitteet A:sta E:hen, mutta luettelossa onkin E muuttunut F:ksi. Yleensä kirjoissa on sivunumero sivun yläosassa tai alaosassa. Tässä kirjassa sivunumero on ylhäällä mutta sillä tavalla että vasemmalla sivulla on jokaisella sivulla kirjan nimi ja oikealla sivulla luvun nimi. Kirjan ja luvun nimen jälkeen tulee sitten vinoviiva joka makaa oikealle paitsi kirjan lopussa, missä vinoviiva jostain syystä nyt makaa vasemmalle.

Joka luvussa on sitten väliotsikoita, jotka ovat niin paksuilla kirjaimilla sivun keskellä että luulee niitä varsinaisiksi lukujen otsikoiksi. Näitä väliotsikoita on sitten lukuisia kuten "Kansainväliset pankkiirit", "Pyöreän pöydän ryhmä", "Napoleon Bonaparte", "Adolf Hitler", "Thomas Jefferson", "George Washington", "MJ-12", "NSA", "Keijukaisista raketteihin". Sivulla 143 tulee sitten vastaan "ensimmäisen osan yhteenveto". Missään ei ole kylläkään sanottu, että kirjassa on ylipäänsä joku ?ensimmäinen osa" ja kun ryhtyy etsimään "toista osaa" niin sellaista ei löydykään. Sivulla 153 on kylläkin "yhteenvedon yhteenveto". Ainakaan kirjan alussa allekirjoittanut ei ymmärrä lainkaan mistä tämä kirja kertoo vaan se vaikuttaa täysin sekavalta.

Yleensä kirjoissa, jopa huonoissa kirjoissa, on joku punainen lanka, mutta tässä kirjassa ei näytä olevan mitään lankaa ollenkaan. Ei punaista eikä muun väristä, vaan näyttää siltä, että tekijä on vuosien varrella tulostanut paperille eri ideoitaan ja sitten antanut jollekin 7-vuotiaalle tehtäväksi yhdistää paperit niin että lopputulos vähän muistuttaisi kirjaa ulkomuodoltaan.

Kirjassa on runsaasti virheitä. Esim. kun selostetaan erästä tapausta vuodelta 1956, niin kerrotaan että "tapausta tuolloin välittömästi luokiteltiin 3 asteen lähituntumaksi". Nyt on vain niin että Hynek julkaisi luokittelunsa vasta vuonna 1972, joten vuonna 1956 siitä ei vielä ollut tietoakaan. Kissinger sanotaan "Kissenger"iksi, Strieber on "Streiber", puolustusministeri Forrestal on "kenraali" Forrestal (allekirjoittaneella ei ole tietoa siitä oliko Forrestal myös kenraali, mutta muut lähteet puhuvat aina puolustusministeri Forrestalista). Kenraali Doolittle matkusti "Ruotsiin tutkiakseen Huippuvuorille maahan syöksynyttä lautasta". Huippuvuoret kuuluu Norjaan, ja sitä paitsi Doolittle matkusti Ruotsiin tutkimaan ns. kummituslentokoneita.

Vähän aikaa sitten kirjoitin esittelyn Walter Kafton-Winkelin kirjasta "Subterranean Worlds", jossa kerrottiin perusteellisesti fil. tri Walter Siegmeisterista (Raymond Bernard), joka oli syntynyt vuonna 1901 New Yorkissa. Myös Hudnall puhuu Siegmeisterista, mutta hänen kirjassaan nimi on muuttunut "saksalaiseksi Stockmeisteriksi.

Kirjan alussa kerrotaan uskomattomia tarinoita silvotuista ihmisistä ja "kansainvälisistä pankkiireista", jotka "Yhdysvaltojen hallituksen tuella järjestivät Venäjän vallankumouksen" ja kerrotaan mm. että AIDS on tahallaan levitetty Afrikkaan.

Yllättävän perusteellisen selostuksen Fatima-ilmiöstä jälkeen siirrytään "The Scenario" -nimiseen lukuun, joka on kopio Zecharia Sitchinin kirjoista ja hänen ajatuksistaan. Hudnall toistaa Sitchiniä lähes 30 sivun verran, joka on vähän turhaa, koska kiinnostuneet voivat hankkia Sitchinin omia kirjoja ja lukea niitä. Sitchinin termi "Annunaki" on Hudnallin käsittelyssä muuttunut nimeksi "Annanaki" joka paikassa. Hudnallin teoria on että ne "pohjoismaalaiset", joista eräät siepatut ovat kertoneet, ovat "Annanakin" jälkeläisiä.

Kirjan loppuosa ei sitten enää liity ollenkaan ufoihin, vaan siinä puhutaan erittäin sekavasti maailman kaikista olemassa olevista ja olemassa olleista "salajärjestöistä" alkaen vapaamuurareista ja loppuen mormoneihin. Teksti on täysin uskomaton sillisalaatti näiden järjestöjen toiminnasta, ja tekstistä saa sen käsityksen(?) että kaikki järjestöt ovat yhteydessä toisiinsa jonkunlaisen vallankumouksen toteuttamiseksi.

Tästä kirjasta voi sanoa, niin kuin eräällä tuttavallani on tapana sanoa: "Roskiin, roskiin!"

Björn Borg, 16.12.2003