Keel, John A.:

Fawcett Publications, New York 1971, 222 sivua

John Keel on amerikkalainen kirjailija joka on kirjoittanut useita kirjoja:

- The Telephone Problem in the United States. Tekijä, New York 1968
 
- Operation Trojan Horse. G. P. Putnam?s Sons, New York 1970. (Julkaistu myös nimellä: Why UFOs? Manor Books, New York 1970.)
 
- Strange Creatures From Time and Space. Fawcett Publications, New York 1970. (Uusintapainos: "The Complete Guide To Mysterious Beings". TOR Book, N. Y.)
 
- Our Haunted Planet. Fawcett Publications, New York 1971
 
- The Mothman Prophecies. NAL, New York 1976
 
- The Eighth Tower. E. P. Dutton & Co 1976. (Julkaistu Englannissa nimellä "Cosmic Question", Panther 1978)
 
- Disneyland of the Gods. Amok Press, New York 1988
 

Näistä on "Operation Trojan Horse" ja "The Mothman Prophecies" nykyisin pidettävä klassikoina ja jälkimmäisestä tehtiin niinkin myöhään kuin 2002 filmi, jonka nimi on niinikään "The Mothman Prophecies", joka on esitetty myös Suomessa. Elokuvassa esiintyvän tiedemiehen nimi on "Leek" eli "Keel" kirjoitettuna takaperin.

"Our Haunted Planet" -kirjassa Keel ei pohdi pelkästään ufoja vaan myös useita muita ilmiöitä. Keel selostaa pitkään eri uskontojen syntymekanismia ja kiinnittää huomiota siihen, miten useat uskonnot ovat syntyneet samalla tavalla, eli uskonnon perustaja on tavannut yliluonnollisen hahmon, joka on kehottanut tiettyä ihmistä perustamaan uskonnon. Keel miettii missä määrin nämä yliluonnolliset hahmot ovat peräisin avaruudesta ja meitä teknisesti edellä tuhansia vuosia. Allekirjoittaneen mielestä varsin mielenkiintoinen esimerkki on mormonien kirjasta (1 Nephi 16:10) annettu esimerkki, jossa eräälle henkilölle jo muinoin annettiin kompassi, joka näytti mihin suuntaan hänen oli käveltävä.

Keel on varma siitä, että nämä olennot fyysisesti ovat kautta aikojen vierailleet planeetallamme ja jättäneet jälkeläisiään tänne ja että tämä selittää ihmisen historian. Keel on myös varma siitä, että muinaisia aikoja sitten on ollut korkeallakin tasolla olevia sivilisaatioita, jotka ovat tuhoutuneet aikoja sitten, ja että nämä sivilisaatiot selittävät esim. niitä esineitä, joita joskus löydetään esim. kaivoksista. Keel mainitsee esimerkkinä Kiinan Bayan-Kara-Ulassa elävää heimon, jonka jäsenet ovat erittäin pienikokoisia. Paikkakunnalta on löydetty hieroglyfejä, joiden mukaan Dropa-heimon jäsenet saapuivat Maahan jonkinlaisessa koneessa. Paikalla löydetyt kivikiekot ovat 12000 vuotta vanhoja. Paikkakunnalta on myös löydetty muinaisia hautoja, joissa on pienikokoisia luurankoja, joilla on ollut ylisuuri pää.

(Ottamatta sen enempää kantaa asiaan, niin on Englannissa kuulemma löydetty viljapeltokuvio, jossa on kuva Dropa-heimon kivikiekosta - BB).

Keel onkin varma siitä, että näitä muukalaisia (Keel kutsuu niitä ultraterrestrialeiksi):
a) on olemassa
b) heillä on jokin tarve kommunikoida kanssamme.

Keel antaa kirjassaan paljon tilaa ns. kontaktihenkilöille ja heidän väitteilleen/kokemuksilleen ja pohtii, mikä saa heidät lähtemään liikkeelle näissä asioissa. Keel epäilee, että on olemassa jokin voima, joka antaa heille sysäyksen aloittaa toimintansa ja toteaa samalla, että useassa tutkimuksessa on todettu, että nämä kontaktihenkilöt eivät ole mielenvikaisia. Sen sijaan ko. voima on usein tahallaan erittäin harhaanjohtava. Keel viittaa tässä kirjailijaan John W. Deaniin, joka vuonna 1969 julkaisi kirjan "Flying Saucers Close Up". Dean keräsi tarkkaan talteen kontaktihenkilöiden kertomat tiedot niistä planeetoista, missä he ilmoituksensa mukaan olivat käyneet ja teki mm. seuraavan tilaston niistä:

Planeetta	Väkiluku	Päivän pituus	Läpimitta	Vuoden pituus
Warnovaldam	-	36,6h	11500 km	0,95
Tarmandre	1,2 milj.	23,7h	14672 km	1,88
Oplanche	3,62 milj.	28h	16768 km	3,21
Salumandran	4,23 milj.	24,1h	15696 km	5,66

Dean listasi satoja tällaisia planeettoja ja yllämainitut esimerkit ovat 53,6 valovuoden päässä sijaitsevasta Alpha Taurin tähtijärjestelmästä. Dean ja Keel toteavat, että jos yllämainitut tiedot pitäisivät paikkansa, niin avaruus olisi täynnä toisiinsa törmäileviä planeettoja. Ne liikkuisivat radoilla, jotka ovat kaikkien fysiikan lakien ulkopuolella.

Keel lähestyy käsityksissään Valleeta siitä mistä oikeastaan on kysymys sillä erolla, että kun Vallee puhuu tuntemattomasta älystä, joka kontrolloi ja ohjaa, ja aina on ohjannut, ihmiskuntaa eteenpäin, niin Keel puhuu kahdesta eri voimasta, eli perinteisestä Hyvästä ja Pahasta. Näistä Hyvä yrittää ohjata ihmiskuntaa eteenpäin, kun taas Paha, esim. kontaktihenkilöiden ja MIB:ien avulla yrittää sekoittaa Hyvän pyrkimyksiä. Keel puhuukin MIB:eistä 13 sivun verran.

Todettakoon lopuksi että Keelin kirjassa on paljon muita asioita, jotka eivät liity ufologiaan eikä ole mitään syytä tässä yhteydessä puhua niistä sen kummemmin.

Björn Borg, 31.08.2003