Bennett, Virginia:

Ronin Publishing, Inc., Berkeley, CA, 2003. 138 sivua

Fil. tri Virginia Bennett on kliinisen psykologian tohtori ja on työskennellyt mielenterveystoimistoissa potilaiden kanssa, jotka kärsivät skitsofreniasta, jakautuneesta persoonallisuudesta tai muista mielenterveysongelmista. Hän työskentelee myös hypnoterapeuttina omalla vastaanotollaan Berkeleyssa, Kaliforniassa ja on International UFO Congress -järjestön hallituksen jäsen. Vuonna 1993 Bennett julkaisi kirjan "UFO: A Primer" ja vuonna 2003 kirjan "UFOs".

Kirja on ulkomuodoltaan ns. 'matalaa' mallia ja pitkulainen ja se on tarkoitettu vasta-alkajille (niiden joukossa ilmeisesti lapset ja nuoret). Kirjaimet otsikoissa ovat 'hauskasti vinosti' vähän sinne sun tänne niin kuin joskus näkee lasten- tai nuortenkirjoissa. Lisäksi kirjassa on runsaasti 'hauskoja' piirroksia. Kirjassa kerrotaan lyhyesti, joskus parilla rivillä, ufologian tunnetuimmista tapauksista ja ilmiöistä ilman turhia yksityiskohtia.

Lukija, joka ei odota löytävänsä tästä kirjasta mitään uutta tietoa, hätkähtää kuitenkin kun Bennett yllättäen kertoo miten kaksi ufotutkijaa eräänä päivänä tuli hänen kotiinsa mukanaan vieras "Trixie"-niminen nainen. Trixie käytti aurinkolaseja, oli aseistettu, ja kertoi merkillisen tarinan, että hän ei ollut tavallinen ihminen vaan hybridiolento, joka oli jatkuvassa kanssakäymisessä humanoidien kanssa. Kun Trixie poisti aurinkolasit niin ilmeni, että hänellä tosiaan oli täysin mustat silmät ilman pupillia. Trixie kertoi, että hallituksen agentit ajoivat häntä takaa ja hän tarvitsi muutamaksi päiväksi turvapaikan ja pyysi saada jäädä Bennettin kotiin muutamaksi päiväksi. Bennett ei tiennyt mitä sanoa, mutta suostui vastahakoisesti pyyntöön.

Parin päivän kuluttua, tutkittuaan tarkkaan Trixien silmistä otettuja valokuvia, ufotutkijat olivat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että Trixie käytti erikoisia ylisuuria piilolinssejä, jotka antoivat hänelle aivan mustat silmät. Trixie poistui Bennettin kodista, mutta hakeutui kuitenkin erään toisen ufotutkijan seuraan ja kertoi tälle saman tarinan, ja Bennett jäi ihmettelemään mistä oikein oli kysymys. Asiaan liittyi kuitenkin pari merkillistä asiaa:

- Trixie oli saanut luvan soittaa toisen ufotutkijan laskuun ja kun myöhemmin puhelinlaskuja tutkittiin, niin ilmeni, että hän oli toistuvasti soittanut erääseen lentotukikohtaan.

- Kun ufotukijat olivat Trixien kanssa eräässä kirjastossa, niin lähellä ollut kopiokone meni epäkuntoon ja rupesi syöttämään ulos kolikoita.

- Kun Trixie meni toisen ufotutkijan autoon, niin auto ei käynnistynyt ennen kuin Trixie poistui autosta.

Bennett kertoo myös eräästä "Jeff"-nimisestä potilastaan, joka oli varma siitä, että hänellä oli vasemmassa ohimossaan implantti, joka kuitenkin murskaantui erään autokolarin yhteydessä. Välittömästi kolarin jälkeen Jeff siepattiin taas ja humanoidit pyysivät, että saisivat laittaa uuden tilalle. Jeff kieltäytyi kuitenkin ja tunsi tämän jälkeen itsensä vapaaksi tavalla, jota hän ei ollut tuntenut aikaisemmin.

Bennett kertoo myös jazzlaulajatar Pamela Stonebrookesta, joka on julkaissut kirjan "Experiencer: A Jazz Singer's True Account of Extraterrestrial Contact". Kirjassa hän kertoo, miten hän heräsi eräänä yönä siihen, että ventovieras erittäin komea mies rakasteli hänen kanssaan. Yllättäen mies oli kuitenkin muuttunut isoksi heinäsirkaksi muistuttavaksi olennoksi.

Tämän kirjan ulkomuoto pettää sikäli, että luulee, että sen kansien väliin mahtuisi paljon vähemmän tietoa kuin mitä siellä todellisuudessa on. Kirjan loppuosaan on saatu mukaan tietoa sekä MIB:eistä, karjansilpomisista, viljakuvioista ja paljon muuta.

Yksi asia, joka ärsyttää lukijaa on se, että vaikka kirjassa on runsaasti piirroksia, niin ne eivät ollenkaan vastaa kertomuksissa kuvailtuja ufoja, vaan on nähtävästi umpimähkään siroteltu sinne sun tänne kirjaan. Esimerkkinä mainittakoon juttu toisen maailmansodan aikaisista "foo-fightereista", jotka olivat pyöreitä, aika pieniä, valopalloja, jotka seurasivat lentokoneita. Tässä kirjassa "foo-fighteria" on kuitenkin kuvattu isoksi deltasiipiseksi lentokoneeksi, joka ei vastaa todellisuutta ollenkaan.

Bennett kertoo myös Belgian ufohavainnoista vuosina 1989-1990 ja toteaa, että jopa "Belgian presidentti myönsi, ettei ufojen alkuperää tiedetty ja ryhtyi yhteistyöhön ufotutkijoiden kanssa". Jokuhan voisi kertoa Bennettille, että Belgia on kuningaskunta eikä siellä ole presidenttiä ollenkaan. Samalla Bennettille voisi huomauttaa, että vuoden 1966 ufokuuleminen suoritettiin USA:n kongressissa eikä senaatissa ja että Strieber edelleenkin on Strieber eikä Streiber. Joka toisella amerikkalaiskirjailijalla näyttää olevan pakkomielle kirjoittaa tuo nimi Strieber muodossa Streiber.

Björn Borg, 12.6.2004