Rife, Philip L.:

Writers Club Press/iUniverse.com, Inc., Lincoln, NE 2001. 205 sivua

Ufokirjailijat aloittavat usein kirjansa Kenneth Arnoldin kuuluisalla havainnolla vuodelta 1947. Ne kirjailijat taas, jotka tahtovat mennä ajassa pidemmälle taaksepäin, aloittavat usein ns. ilmalaivahavainnoilla. Näitä ilmalaivahavaintoja tehtiin varsinkin USA:ssa 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Toiset kirjailijat taas menevät muinaishistoriaan saakka osoittaakseen, ettei ufoilmiö ole mikään uusi ilmiö.

Rife ei ole kirjan nimessä viitannut Arnoldiin kuten monet muut, vaan Roswelliin, ilmeisesti sen johdosta, että suuren yleisön joukossa Roswell on paljon enemmän tunnettu kuin Arnold. Rifen ajatuksena on kuitenkin se, ettei ufohavainnot saaneet alkunsa vuonna 1947, vaan havaintoja on tehty paljon aikaisemmin. Rife aloittaa sitten selontekonsa näillä ns. ilmalaivahavainnoilla. Monessa kirjassa on kerrottu muutamasta havainnosta, mutta Rife on kahlannut läpi sen ajan lehdistöä ja on löytänyt varsin suuren määrän havaintoja esim. 1800-luvulta.

Itse asiassa on mielenkiintoista lukea näistä havainnoista ja varsinkin siitä, miten nämä ilmalaivat oli rakennettu. Toisissa oli kiinteät siivet ja toisissa liikkuvat, lintujen siipiä muistuttavat siivet. Toisissa oli potkureita takana tai alapuolella tai yläosassa. Toisissa oli yksi potkuri ja toisissa oli useita. Tyypillistä tämän ajan havainnoille on se, että havaitsijat usein ovat keskustelleet ilmalaivojen miehistön kanssa. He ovat udelleet mistä laiva on kotoisin ja joskus saaneet vastauksia ja joskus taas ei. Havaitsijoille kerrotaan tai he arvelevat, että laiva saattaa olla kotoisin "Saksasta" tai "Worcesterista, Massachusettsista", "Savannahista" tai joltakin muulta (siihen aikaan kaukaiselta) paikkakunnalta.

Harvoin puhutaan siitä, että laiva olisi tullut avaruudesta, vaikka tällaistakin esiintyy. Yleensä havaitsijat etsivät laivan kotipaikkaa lähemmältä. Mielenkiintoista on myös lukea niitä selontekoja laivojen käyttökoneistosta. Eri laivoissa on usein erilaiset käyttökoneistot, mutta esim. vuonna 1897 havaitussa laivassa "vettä pumpattiin laivan keulaan, kun tahdottiin laskeutua, ja perään kun tahdottiin nousta". Itse laiva kulki "salaisella kaasulla, jonka ominaisuuksiin kuului, että sitä voitiin tiivistää erittäin paljon heikossakin paineessa, ja vastaavasti se kehitti laajentuessaan suuren voiman". Laivassa oli "alumiininen laatikko, johon kaasu johdettiin ja laatikon molemmissa päissä oli sylinteri, jossa oli pakokaasukammio, jossa oli mäntä, joka oli kytketty polkupyörän 'vetopyörää' muistuttavaan pyörään. Näitä pyöriä oli yhteensä neljä, toinen toisen sisällä, ja laivan ohjaaja, herra Wilson, sanoi näitä pyöriä laivan 'akuiksi'". Tuon ajan havaitsijoiden tekniset selonteot näyttävät nykyajan lukijan silmissä varsin merkillisiltä, mutta yllä olevan tapaisia selostuksia löytyy tuolta ajalta useitakin.

Rifen mukaan myös suomalaiset saivat nähdä ilmalaivan kun "brittiläisen lehden Venäjän kirjeenvaihtaja kertoi ilmalaivasta, joka kiersi Revalin (Tallinnan) yllä elokuussa 1909 ja sen jälkeen suuntasi Suomeen". Rife on saanut tämän tiedon John A. Keelin kirjasta "Why UFOs?".

Ilmalaivojen miehistön käyttäytyminen muistuttaa suuresti nykyajan ufojen miehistöjen käyttäytymistä: Ilmalaivojen miehistöt hakevat vettä, ja lamaannuttavat usein havaitsijoita kädessään olevalla ohuelle putkella tai muulla laitteella. Texasissa ilmalaiva syöksyi maahan. Eräs paikan päällä ollut silminnäkijä oli kerännyt talteen osia maahan syöksyneestä laivasta. Nämä osat oli tehty kahdesta eri materiaalista. Toinen oli hopeanharmaa, puoli tuumaa paksu ja erittäin kevyttä. Sen kristallinen rakenne oli näkyvissä. Toistuvat yritykset naarmuttaa sitä viilalla olivat turhia. Vasarakaan ei jättänyt mitään jälkiä siihen. Toinen materiaali oli raskaampi ja tummansininen. Silminnäkijä laittoi sitä kuumaan uuniin useiksi minuuteiksi, mutta se ei kuumennut. Nykyajan ufologeille nämä ilmalaivaselostukset vaikuttavat erittäin tutuilta.

Ilmalaivaselostuksien jälkeen Rife siirtyy sitten kertomaan ufohavainnoista, joita on tehty paljon myös ennen Arnoldia ja Roswellia. Rife aloittaa viktoriaanisella ajalla ja etenee siten, että jokaiselle 1900-luvun vuosikymmenelle on omistettu oma lukunsa (esim. 1900-1909, 1910-1919 jne.). Rife päättää selontekonsa Pohjoismaiden kummituslentäjiin ja kummitusraketteihin. Näitä ufohavaintoja Rife on löytänyt paljonkin. Useat ovat sellaisia, joista allekirjoittanut ei ole aikaisemmin kuullut. Rife selostaa lyhyesti näitä havaintoja ilman turhia kommentteja ja teksti vaikuttaa asialliselta.

Suomestakin Rife kertoo yhden jutun: "Vuonna 1945 eräs nainen pelästyi, kun hän näki 10,5 metriä läpimitaltaan olevan 'jonkin', joka lähestyi häntä järven suunnalta. Nainen kuvaili esinettä 'häikäiseväksi kuin aurinko'. Nainen heittäytyi maahan ja odotti, että esine syöksyisi maahan. Kun mitään ei tapahtunut, hän nosti katseensa ja näki ensimmäiseksi ison koiran, joka ilmeisesti oli lamaantunut pelosta. Hän seurasi koiran katsetta ja näki 'kanootin', jollaista hän ei ikinä aikaisemmin ollut nähnyt. Kanootissa oli kaksi miestä, joista toinen seisoi kanootin keulassa. Hän oli pitkä ja laiha ja oli pukeutunut vihreään haalariin. Toinen istui ja näytti hoitavan jonkinlaista konetta, joka oli ison läpinäkyvän pallon sisällä". Tämän jutun Rife on löytänyt Jerome Clarkin kirjasta "The UFO Book". Rife on löytänyt Missourista myös tyypillisen karjansilpomisjutun vuodelta 1896.

Mutta, mutta...
Kun tutkii Rifen lähdeluetteloa, niin huomaa, että niin kauan kun hän puhuu ilmalaivoista, hän viittaa useimmiten sen ajan eri päivälehtiin ja Rife onkin tunnollisesti ilmoittanut, mistä lehdestä juttu on otettu päivämäärineen kaikkineen. Lisäksi Rife on lukenut muutaman ufokirjan. Mutta kun päästään 1900-luvun alkupuolen ufohavaintoihin, niin Rife onkin turvautunut suuressa määrin Internetiin. Näitä viittauksia Internetiin löydän yhteensä 74 kpl lähdeluettelossa. Lisäksi Rife ei kerro lainkaan, miltä tai kenen kotisivulta hän on poiminut näitä tietoja, eikä myöskään päivämääriä. Lähdeluettelossa lukee vain "Internet".

Kun tiedetään, että ufologiassa lähdekritiikki on tärkeä ja toisaalta tiedetään, että Internetissä saattaa olla, ja onkin julkaistu vaikka mitä, niin lukija jää pohtimaan, millaista lähdekritiikkiä Rife on harjoittanut poimiessaan netistä näitä ufohavaintoja. Esim. allekirjoittanut on lukenut ja tutustunut noin 100 ufokirjaan, jotka mielestäni eivät ole kelvanneet lähdemateriaaliksi omiin kirjoihini syystä tai toisesta. Olisi vähintään voinut vaatia, että Rife olisi ilmoittanut, miltä kotisivulta hän on poiminut näitä vanhojen ufohavaintojen tietoja.

Björn Borg, 11.9.2004