KirjasivuBerlitz, Charles:Without A Trace. The Latest Investigation of the Greatest Unsolved Enigma of All TimeGranada Publishing Ltd, London 1981. 222 sivua
Berlitzin kirja The Bermuda
Triangle joka ilmestyi vuonna 1975 on varsin tunnettu kirja. Sitä painettiin 5
miljoona kappaletta englanniksi ja 20 muulla kielellä.
Tämä yllämainittu Berlitzin
kirja on ilmeisesti enemmän tai vähemmän tuon edellisen uusintapainos, ainakin
mitä tulee Bermudan kolmioon koska kirjan alussa selostetaan seikkaperäisesti
Bermudan kolmion asioita taas.
Allekirjoittaneella ei ole tätä
kirjoittaessani tuota Berlitzin alkuperäistä ensimmäistä kirjaa joten en voi
verrata niitä, mutta epäilen että näin on.
Tektäväni näissä
kirjaesittelyissä ei ole puhua muista asioista kuten esim. Bermudan kolmiosta,
vaan ufoista ja ufologiasta josta syystä en kommentoi Bermudan kolmiota sen
kummemmin vaan etsin kirjasta asioita jotka liittyvät ufologiaan.
Ensimmäinen kertomus löytyy
sivulta 69 jossa kerrotaan että lokakuussa 1969 niin amerikkalaisella
ohjushävittäjällä DLG- 27 joka purjehti Kuuban pohjoispuolella jolloin miehistö
havaitsi kello 23:45 yöllä valtavan kokoisen pallon joka nousi horisontilla.
Se oli kuin Kuu mutta 1000
kertaa suurempi, ikäänkuin auringon nousu paitsi ettei tullut valoisaa, eli se
itse oli valaiseva mutta se ei valaissut ympäristöä.
Se nousi horisontilla laivan
oikealla puolella noin 18- 24 km: n etäisyydellä laivan edessä ja johti siihen
että laiva kääntyi ympäri ja rupesi purjehtimaan poispäin ilmiöstä.
Saavuttuaan
laivastotukikohtaansa Norfolkissa laivalle tuli maista upseereita jotka
takavarikoivat laivan lokikirjan ja veivät sen mennessään.
Toinen tapaus on USA:n
rannikkovartioston tapaus myöskin lokakuulta vuodelta 1973 ja tästä laivasta
nähtiin viisi ufoa jotka lensivät V- muodostelmassa lähellä heidän laivaansa.
Ufot olivat kiekonmuotoisia ja
liikkuivat nopeasti ja muuttivat väriään punaisesta keltaiseen kun ne
lähestyivät ja loittonivat .
Kirjan mukaan 150 henkilöä
laivalla näkivät tämän ilmiön.
Tämä kirja kertoo Bermudan
kolmiosta mutta sinne tänne tekstiin on siroteltu näitä ufotapauksia.
Esim. sivulla 85 kerrotaan
Thomas Mantellin kuuluisasta tapauksesta ja seuraavalla sivulla kerrotaan siitä
kun Pan Amin DC- 6 lentokone maaliskuussa 1957 kohtasi kirkkaan valon joka tuli
suurella nopeudella suoraan kohti niin että DC- 6: n kapteeni joutui
väistämään.
Sivulla 87 kerrotaan uskomaton
tapaus siitä kun Edwardsin lentotukikohdassa vuonna 1960 eräs hävittäjä kohtasi
ison kiekon ja hetken kuluttua nämä tutkakaiut sulautuivat yhteen jonka jälkeen
sekä ufo että kone katosivat.Â
Vasta seuraavana aamuna lentäjä
ilmestyi takaisin ja kertoi että hänet oli otettu ufoon jossa hänelle oli tehty
tutkimuksia jonka jälkeen hänet palautettiin.
Lentäjä kertoi että siinä
vaiheessa kun hänet otettiin ufoon niin hänellä oli polttoainetta jäljellä
kymmentä minuuttia varten ja kun hänet vapautettiin ja hän palasi ja laskeutui
niin hänellä oli saman verran polttoainetta edelleenkin jäljellä.
Tämän jälkeen Berlitz mainitsee
muutaman astronauttihavainnon, mm. McDivittin ja lisäksi Aldrinin havainto
josta on keskusteltu ahkerasti keskustelupalstoilla Suomessakin viime aikoina.
Tässä on kuitenkin muistettava
että tämä kirja on jo vuodelta 1978.
Buzz Aldrin on sen jälkeen
ehtinyt kommentoida havaintoaan useitakin kertoja eri yhteyksissä, esim. tänä
vuonna CNN- kanavan Larry King Live- ohjelmassa.
Kirjan sivulla 95 törmään
merkillisyyteen.
Tässä kerrotaan Kanadan, USA: n
ja Englannin yhteisestä Project Magnetista joka loppui vuonna 1956 jonka
jälkeen magneettisia poikkeavuuksia mitattiin Bermudan kolmiossa ja kerrotaan
myös että merivoimien Martin Marlin- kone projektin yhteydessä katosi vuonna
1956 eikä löydetty.
Tämä tieto ihmetyttää
allekirjoittanutta sen johdosta että on varsin tunnettua että Wilbert B. Smith
johti kanadalaista Project Magnetia jonka tehtävänä oli rekisteröidä nimenomaan
mahdollisia ufoja.
En ole milloinkaan aikaisemmin
kuullut että se liittyisi millään tavalla Bermudan kolmioon tai että se olisi
edes ollut yhteinen USA: n ja Englannin kanssa.
Lisäksi kanadalainen Project
Magnet lopetettiin jo vuonna 1954.
Tämän tiedän sen johdosta että
omassa kirjassani ' Tosiasioita ufoilmiöstä ' on aika tarkkoja selostuksia
kanadalaisesta Project Magnetista lukuisine lähdeviitteineen.
Onko ollut olemassa joku muu
Project Magnet tuohon aikaan?
Ainakaan nopeasti etsittynä
Googlella tänään ei tule esille toista Magnet- projektia tuolta ajalta.
Berlitz kertoo myös
valtameritutkija tri Jim Thornesta joka aikaisemmin oli sitä mieltä että kaikki
havainnot Bermudan kolmiossa voidaan selittää luonnollisesti kunnes hän sitten
2.8.1975 Bimini- saarella näki tähden joka lähti liikkeelle muiden tähtien
joukosta tähtitaivaalla ja lähestyi .
Sen jälkeen ' tähti ' siirtyi
sinne ja tänne ja lensi saaren yli ja sen ympäri.
Thorne laski sen nopeudeksi
monta tuhatta milea tunnissa.
Se näytti valkoiselta ja
sykki....havaitsimme sitä kolmen ja puolen minuutin ajan...se oli tarpeeksi
lähellä että pystyimme näkemään sen muodon...kun se tuli lähelle näin että
siinä oli sinisiä valoja. Se lähti pois erittäin suurella nopeudella.
Thorne totesi että ' olen aina
suhtautunut pragmaattisesti ufoihin eikä uskonut niihin. Olen vakuuttunut siitä
että näin mitä näin. Olen vakuuttunut siitä mitä näin. En sano että se oli
ulkoavaruudesta mutta se OLIÂ ufo, eli sitä ei tunnistettu ' .
Sivulla 128 kerrotaan Don
Delmonico- nimisestä miehestä Miamista joka oli purjehtinut koko ikänsä ja
omisti rahtilaivoja. Vuonna 1969 hän näki omasta veneestään alapuolellaan
harmaan pitkulaisen kohteen joka oli yli 30 metriä pitkä ja joka syöksyi häntä
kohti yli 112
km/h tuntinopeudella. Juuri kun
hänen piti törmätä vieraaseen kohteeseen niin se väisti.
Kaksi kuukautta myöhemmin hän
näki taas samanlaisen kohteen. Se oli harmaa, siinä ei ollut mitään oviaukkoja,
eväitä, kansirakennelmia eikä potkureita.
Se näytti olevan 45 - 60
metriä pituudeltaan, liian pitkä että se olisi voinut olla torpedo.
Myös tällä kertaa kohde väisti
häntä.
Niin kuin monessa muussa
kirjassa niin tässäkin kirjassa tuopdaan esille amerikkalaisen amiraalin Birdin
matka Etelänavalle vuonna 1929 ja viitataan siihen huhuun jonka mukaan Bird
Etelänavalla löysi lämpimän paikan jossa oli kasvillisuutta ja eläimiä ja jopa
ihmisiä.
Allekirjoittanut on
aikaisemminkin kirjaesittelyissäni huomauttanut että tämä tarina on sitkeä ja
siihen törmätään aina silloin tällöin ufologiassakin.
Olisi kuitenkin nyt korkea aika
unohtaa tämä tarina sen johdosta että pitää ottaa huomioon että Birdin matka
tapahtui vuonna 1929 ja sen jälkeen Etelänavalla on ollut tuhansia tiedemiehiä
laitteineen, lentokoneineen ja helikoptereineen.
Eivät he ole kertoneet mistään
tällaisesta alueesta.
Lisäksi allekirjoittanut itse
joku vuosi sitten televisiossa nähnyt dokumentin jota filmattiin Birdin
Etelänavan matkalla.
Tuota filmiä on näytetty useita
kertoja uusintana eikä Bird siinä puhu mistään lämpimästä paikasta.
Allekirjoittanut suosittelisi
että ihmiset vähitellen unohtaisivat tämän tarinan.
Tämän jälkeen kirjassa
keskitytään Puerto Ricoon ja kerrotaan useista ufohavainnoista joita on tehty
Puerto Ricossa ja lähellä Puerto Ricoa ja kirjan mukaan ufoja on havaittu
toistuvasti
Puerto Ricossa ja lähellä
Puerto Ricoa.
Tapauksia on niin monta ettei
niitä voi tässä esitellä sen lähemmin.
Tämän jälkeen Berlitz luettelee
useita tapauksia joissa USA:n ilmavoimien lentokoneet ovat olleet mukana
kuvioissa ja sen jälkeen hän luettelee tunnettuja henkilöitä jotka ovat
ilmoittaneet uskovansa ufoihin, mm. YK: n entiset pääsihteerit Dag Hammarskjöld
ja U. Thant. Mm. amerikkalainen poliitikko Barry Goldwater kuului NICAPiin jaÂ
Jimmy Carter on itse nähnyt ufon.
Lisäksi Berlitz viittaa
tähtitieteilijään, Harvardin yliopiston observatorion entiseen johtajaan, tri
Harlow Shapleyhin joka sanoo että maailmassa on ainakin 100 miljoonaa asuttuja
planeettoja ja monet näiden asukkaista ovat varmasti paljon kehittyneempiä kuin
me.
Allekirjoittaneen on kuitenkin
pakko suhtautua skeptisesti Berlitzin väitteeseen siitä että YK: n ent.
pääsihteeri Dag Hammarskjöld olisi uskonut ufoihin. Skeptisyyteni perustuu
siihen että tässä vaiheessa omien kirjojeni yhteisessä lähdeluettelossa on
1259) eri lähdettä eikä yksikään niistä mainitse Dag Hammarskjöldiä.
Sen sijaan IATA: n ent.
pääsihteeri Knut Hammarskjöld on lausunut uskovansa että ufot ovat avaruudesta.
Berlitz lienee tässä nyt
sekoittanut keskenään näitä kahta Hammarskjöldia.
Lisäksi sivulla 168 Berlitz
mainitsee tri Manson Valentinen joka on Miamin tiedemuseon kunniakuraattori
joka kommentoidessaan ufoja ilmoittaa uskovansa että ne ovat välinpitämättömiä
ihmisiin nähden, että ne hoitavat hommansa, mikä se onkaan eivätkä välitä
ihmisistä jotka sattuvat tielleen.
Tämän suhtautumistavan on mm.
allekirjoittanut itse tuonut esille kirjassani ' Onko ufoilmiössä logiikkaa ' ?
Sivulla 177 Berlitz luettelee
eri syitä mistä syystä muukalaiset avaruudesta saapuisivat Maapallolle:
-keräävät näytteitä faunastamme
ja liikkuvista mekaanisista laitteista.
-etsivät vettä.
-tarvitsevat ehkä esim. kultaa.
-suojaavat meitä itsetuholta
-valvovat avaruusmatkailuamme
varmistaakseen ettemme lähde tältä planeetalta.
-tutkivat ihmisiä ja sieppaavat
välillä jonkun.
-ovat lähtöisin valtamerien
syvyyksistä ja ihminen häiritsee heidän elinympäristöä.
-ovat muinaisten kulttuurien
elonnjääneitä ja käyvät väillä katsomassa entistä kotiaan.
-ovat kotoisin Venukselta ja
ovat perustaneet tukikohtia valtamerien syvyyksiin joissa paine
 vastaa Venuksen ilmapainetta
-ovat avaruudesta ja käyttävät
Maapallon energiavarastoja, esim. sähkömagnetismia.
Tämän kirjan 8 luku käsittelee
kokonaan ufoja ja sisältää edellämainitun luettelon mistä syystä avaruusolennot
ehkä saapuvat Maahan.
Asia johon minä itse kiinnitän
huomiota on että tässä viitataan hiukan yllättäen, ottaen huomioon että tämän
kirjan sisältä liittyy Bermudan kolmioon, jesuiittapappi Salvador Freixedoon
joka on syventynyt ufoasioihin ja Bermudan kolmioon.
Tässä sanotaan että Freixedo on
sitä mieltä että se on Piru joka ajaa ufoja. Freixedo viittaa tässä niihin
havaintoihin joissa usein kerrotaan rikinhajusta ja siihen että ufojen ohjaajat
usein puhuvat eri kieliä ja että ufonauteilla on merkillinen taipumus harrastaa
sarkasmia, temppuja, kepposia, ilmeisesti ilman minkäänlaista motiivia vain sen
takia että saavat aikaan kiukkua ja harmia.
Freixedon mukaan niin jotkut
kirkon ihmeistä ovat yhdenmukaisia ufohavaintojen kanssa.
( Todettakoon tässä että
olen kerran aikaisemmin kirjoittanut kirjaesittelyn Freixedon kirjasta '
Visionaires, Mystics and Contactess ' . )
Freixedo toteaa että hänen
mielestään ufot eivät tule avaruudesta vaan paljon lähemmältä, ehkä toisesta
ulottuvuudesta.
Freixedon mukaan ihminen rupeaa
vähitellen tajuamaan ettemme ole yksin tällä planeetalla.
Freixedo toteaa myös että hänen
mielestään ufot ovat aiheuttaneet tuhansien ihmisten kuoleman Karibialla ja
muualla joko tahallaan tai vahingossa.
Freixedo toteaa että ufot ovat
kuin sähkö, ettei voi sanoa että sähkö on hyvä tai huono, se on vaan olemassa.
Freixedo toteaa myös että
ainakin Puerto Ricossa joka on Freixedolle tuttu alue niin näyttää siltä että
ufot tulevat alueelta missä on tunnettuja magneettisia siirtymiä ja näyttää
siltä että ne seuraavat voimalinjoja ja leijuvat voimalaitosten yllä käyttäen
niitä ikäänkuin ne olisivat interdimensionaaleja ja tällä tavalla ne pääsevät
meidän maailmaamme.
Lisäksi tässä viitataan Manson
Valentineen joka on sitä mieltä että jotkut ufot jotka on havaittu Bermudan
kolmiossa näyttävät enemmän olevan interdimensionaaleja kuin ulkoavaruudesta.
Voimakas pamaus joka usein
kuuluu kun ufo ilmestyy johtuu sittä että ne tulevat yhdestä ulottuvuudesta
toiseen.
Kirjan luvussa 9 pohditaan sitä
mistä ufot tulevat ja viitataan psykiatri Carl Jungiin joka oletti että ufot
ovat olemassa oikeasti mutta että ne ovat myös osittain psyykkisiä ilmiöitä.
Lisäksi Berlitz viittaa John
Keeliin, Jacques Valleehen ja Hynekiin jotka kaikki ovat sitä mieltä että
käsitys siitä että ufot tulevat avaruudesta ei pidä paikkansa, vaan että ne
tulevat paljon lähemmältä, tai että ne jo ovat täällä jonkunlaisessa toisessa
ulottuvuudessa ja että niitä voidaan nähdä vain silloin kun ne tulevat meidän
värispektriin tai äänialueelle tai aikaspektriin.
Tässä taas viitataan Valleehen
ja hänen vanhaan tunnettuun olettamukseen että kun puhutaan entisaikojen
keijukaisista ym., niin kyseessä on sama ilmiö kuin nykyisin ufojen kohdalla,
vaikka ennen vanhaan käytettiin ilmiöstä eri sanoja.
Kirjassa kerrotaan myöskin
argentilaisesta farmarista jonka nimi oli Ventura Maceiras joka kerran kuuli
merkillisen äänen tupansa ulkopuolelta ja meni tutkimaan asiaa 30.12.1972 ja
kun hän meni ulos ja näki ufon josta ammuttiin häneen säde ja kummallista
kylläkin niin tämä säde aiheutti sen että hän nuortui.
Hänelle rupesi kasvamaan uutta
mustaa tukkaa harmaan tilalle ja myös uudet hampaat ja myös hänen psyykkeensä
muuttui sillä tavalla että hänestä tuli enemmän valveutunut kuin aikaisemmin ja
hän rupesi keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja avaruudesta jne.
Toinen esimerkki on
argentinalainen Carlos Diaz joka odotti bussia vuonna 1975 jolloin hänet
siepattiin ufoon ja palautettiin myöhemmin 300 km siitä paikasta mistä hänet
oli siepattu.
Myös Diaz oli kehittynyt tämän
jälkeen ja oli enemmän valveutunut ja omasta mielestään hän pystyi ajattelemaan
paljon paremmin kuin aikaisemmin.
Kirjan kymmenennessä luvussa
kerrotaan tähtitieteilijä Morris Jessupista ja kytkennästä n. s. Philadelphia-
kokeeseen.
Jessupin kohtalo on tunnettu
ufologiassa ja tiedetään että Jessup teki itsemurhan mutta se joka hänestä on
kerrottu on kerrottu ainakin kymmenissä kirjoissa mutta asia joka ainakin
allekirjoittaneelle on uusi on se että tri Manson Valentine joka on mainittu
aikaisemmin tässä kirjassa oli Jesupin ystävä ja kollega ja että Jessup teki
itsemurhan matkalla luovuttamaan erästä käsikirjoitusta Valentinelle.
Kirjan kymmenes luku onkin
kokonaisuudessaan omistettu Jessupille ja n. s. Philadelphiakokeelle.
Björn Borg, 7.10.2008 |