Baker, Alan:

Sci-Fi Channel "True Life Encounters Series". TV Books, L. L. C. New York, N. Y. 1999. 303 sivua

"Venäjän Tiedeakatemian professori Boris Smirnov: Hessdalenin valot voidaan jakaa kolmeen ryhmään."

Sci-Fi -televisiokanava, joka nähtiin myös ainakin Helsingissä joku vuosi sitten (muttei enää), on viime vuosien aikana lähtenyt voimakkaasti mukaan ufotutkimukseen. Se on kustantanut kaivauksia Roswellissa, järjestänyt ufokokouksia Washingtonissa ja "on ainakin mukana" tässäkin Bakerin kirjassa. Allekirjoittanut ei uskalla sanoa Sci-Fi -kanavaa kustantajaksi, koska tässä kirjassa on niin monta tekijää mukana, etten tiedä oikein kuka on mukana milläkin tavalla. Kirjan on esimerkiksi ensiksi julkaissut lontoolainen Orion Publishing Group 1997.

Kirjan ensimmäisessä osassa käydään läpi ufologian tunnetuimmat tapaukset, mutta ne on ryhmitelty lähituntumaluokkien mukaan, eli CE1, CE2, CE3 ja CE4. Jokaisesta luokasta kerrotaan muutama esimerkki. Mitään uutta tässä kirjassa ei tuoda esille, tapaukset on ne vanhat tutut, jotka on esitelty ties kuinka monessa kirjassa. CE4-luokkaan on sijoitettu englantilaisen Zygmunt Adamskin tapaus:

BB: Kuuluisa psykoanalyytikko C. G. Jung kiinnitti huomiota ns. synkroniteetti- ilmiöön, eli merkillisiin yhteensattumiin. Jung oli myös erittäin kiinnostunut ufoista ja kirjoitti ufoista kokonaisen kirjan ja liittyi jopa NICAPiin. Hän kirjoitti myös kirjan synkroniteetti-ilmiöstä. Myös ufologiassa synkroniteetti-ilmiö on tunnettu, vaikka vain harvat ufoharrastajat ovat perillä tästä asiasta. Lainaan alla olevaa tekstiä eräästä omasta käsikirjoituksestani:

"Kesäkuun 6. päivänä 1980 löydettiin englantilainen Zigmund Jan Adamski kuolleena erään hiilikasan huipulta Todmordenissa. Adamski oli ollut kateissa viisi päivää. Ruumiinavaus paljasti, että hänellä oli polttojälkiä hartioissa, niskassa ja päässä ja hänet oli jätetty hiilikasan huipulle keskellä päivää. Ruumiinavauksessa ei päästy varmuuteen siitä, mikä oli ollut varsinainen kuolinsyy. Esim. englantilainen ufokirjailija Jenny Randles on kirjoittanut paljon tästä tapauksesta. Synkroniteettia tässä tapauksessa esiintyy siinä, että miehellä oli sama sukunimi kuin tunnettu amerikkalainen kontaktihenkilö George Adamski, sekä siinä, että 29.11. samana vuonna sattui poliisimies Alan Godfreyn tunnettu sieppaustapaus, niinikään Todmordenissa."

Bakerin kirjassa julkaistaan nyt sen kuolinsyyntutkijan raportti, joka liittyy Zygmunt Adamskin kuolemaan. Kuolinsyyntutkija James Turnbull:

"Koulutettuna lakimiehenä minun on pysyttävä tosiasioissa. Ikävä kyllä, emme ole pystyneet selvittämään niitä syitä, jotka johtivat hänen kuolemaansa. Kallistun sille kannalle, että siihen saattaa olla jokin yksinkertainen syy. Minun on silti myönnettävä, että rikospaikkatutkijoiden epäonnistuminen sen selvittämiseksi, mikä on se syövyttävä aine, joka on aiheuttanut herra Adamskin palovammat, saattaa antaa painoa ufoteorialle. Kuolinsyyntutkijana en voi kuitenkaan spekuloida. Mutta minun on myönnettävä, että jos olisin kävelemässä Ilkley Moor -nummen yli huomenna ja ufo laskeutuisi, niin en hämmästyisi. Saattaa olla, että kauhistuisin, mutta en olisi hämmästynyt. En jaksa uskoa, että tuhannet raportit tästä ilmiöstä, maapallon miltei jokaisesta maasta, muinaisista ajoista alkaen, olisivat erehdys. Tämä on hämmästyttävin kuolemantapaus, jota olen tutkinut 12 vuoden aikana."

Kirjan toisessa osassa kerrotaan virallisista reaktioista ufoilmiöön (Sign, Grudge, Blue Book, Battelle-tutkimus, Condon). Lisäksi puhutaan MJ-12:sta ja sotilaiden mahdollisista sekaantumisesta sieppauksiin, jossa tuodaan esille itävaltalaisen tri Lammerin käsitys siitä, että sotilaat valvovat siepattuja yrittäessään saada selville mistä on kysymys. MIB:eistä kerrotaan jonkun verran ja myös Santillin ruumiinavausfilmistä. Kirjassa luetellaan myös eräitä tapauksia, joissa ihmiset ovat parantuneet vaivoistaan ufohavainnon seurauksena. Varsin tunnettu tapaus on ranskalaisen tri X:n tapaus, mutta kirjassa luetellaan useita muitakin tapauksia (yhteensä 12 sivun verran).

Kirjan lopussa luetellaan muutama hypoteesi, jolla on yritetty selittää ufoilmiötä. Tässä yhteydessä kerrotaan myös Venäjän Tiedeakatemian professori Boris Smirnovista, joka on tutkinut Hessdalenin valoja ja todennut, että ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

1. Pienet, mutta voimakkaat valkoiset tai siniset välähdykset, jotka voivat näkyä missä kohtaa tahansa taivaalla.

2. Keltaiset tai kellanvalkoiset valot, jotka yleensä havaitaan laaksossa ja horisontin alapuolella. Joskus ne leijuivat talojen kattojen yllä ja jopa lähellä maata. Ne saattoivat pysyä liikkumattomina yli tunnin ennen kuin lähtivät hitaasti liikkeelle laaksossa. Joskus ne kiihdyttivät erittäin suuriin nopeuksiin. Niitä havaittiin myös erittäin korkealla taivaalla.

3. Useita valoja yhdessä tai määrätyllä etäisyydellä toisistaan. Enimmäkseen ne olivat keltaisia tai valkoisia, joilla oli punainen valo edessä. Nämä valot liikkuivat hitaasti vuoristohuippujen ympärillä.

Kuten niin monessa kirjassa nykyään, niin myös tässä kirjassa tuodaan esille kummallisten lentokoneiden tai helikopterien havaintoja. Bakerin kirjassa ei kylläkään kerrota Bakerin omista havainnoista, sen sijaan hän lainaa kirjailijaa Ed Conroyta, joka julkaisi kirjan "Report on Communion", jossa kerrotaan Whitley Strieberin elämästä.

Ed Conroy kertoo kuinka hän näki helikopterin, "joka ohitti Tower Life -rakennuksen San Antoniossa, Texasissa, mutta ei ilmestynytkään uudestaan rakennuksen takaa". Elokuussa 1988 hän näki "kaksi peräkkäin lentävää Chinook-helikopteria, jotka olivat niin lähellä toisiaan, että niiden roottorien lavat olisi pitänyt osua toisiinsa". Kirjassa kerrotaan myös miten Tom Adams on kerännyt talteen useita kertomuksia, joissa helikopteri on nähty muuttavan muotoaan kiekkomaiseksi ufoksi.

Tämä kirja on asiallinen ja hyvin sopiva aloittelijalle tai sellaiselle, joka tahtoo saada yleiskäsityksen ufoilmiöstä. Mitään varsinaista uutta tässä kirjassa ei tuoda esille.

Se seikka, että kirjan tekijä sijoittaa Gotlannin Norjaan ei häiritse paljonkaan eikä sekään, että kirjan tekijä sekoittaa Hynekin ja Grudgen tilastot keskenään. Se on anteeksiannettavaa, koska tähän sekoitukseen on syyllistynyt moni muukin ennen Bakeria ja se johtuu siitä, että Hynekin raportti oli liitteenä mukana Grudge- raportissa.

Björn Borg, 2.4.2005