Druffel, Ann:

Three Rivers Press / Crown Publishers Inc., New York, N. Y. 1998. 242 sivua

"Tässä kirjassa kerrotaan siitä miten sieppaukset voidaan torjua."

Druffel on pitkään tutkinut sieppausilmiötä ja on aikaisemmin julkaissut kirjan "The Tujunga Canyon Contacts" vuonna 1980 yhdessä D. Scott Rogon kanssa. Myöhemmin, vuonna 2003, Druffel on julkaissut kirjan "Firestorm", joka kertoo tri. James E. McDonaldista.

Druffel on pitkään miettinyt, miten sieppauksia voitaisiin estää ja ryhtyi tutkimaan tätä asiaa. Hän alkoi vuonna 1988 julkaisemaan ufolehdissä vetoomuksia, että henkilöt, joilla oli tietoa tällaisista asioista ottaisivat yhteyttä häneen. Kolmessa vuodessa Druffel löysi 40 tapausta, joissa henkilö oli menestyksekkäästi torjunut sieppauksia. Tutkittuaan näitä tapauksia perusteellisesti, Druffel pystyy nyt luettelemaan yhdeksän menetelmää, joilla voidaan torjua sieppauksia:

Menetelmä 1. Henkinen taistelu:

Tällä menetelmällä Druffel tarkoittaa sitä, että henkilö, jota juuri ollaan sieppaamassa, vastustaa mielessään voimakkaasti ja itsevarmasti sieppausta ja viestittää tällä tavalla sieppaajille, ettei hän ollenkaan hyväksy sieppausta. Druffelin mukaan muukalaiset usein yllättyvät tästä vastarinnasta, eivätkä tiedä mitä tehdä ja jättävätkin uhrin rauhaan. Menetelmä sopii voimakastahtoisille ja itsevarmoille henkilöille, mutta menetelmää on käytettävä heti, kun uhri huomaa, että sieppaus on alkamassa.

Menetelmän ydin on siinä, että jos sieppaus kuitenkin on edennyt niin pitkälle, että uhri jo on lamaantunut, niin Druffel neuvoo, että yksi menetelmä, jolla saa lamaannuksen hellittämään, on että yrittää väkisin liikuttaa jotakin ruumiinosaa kuten sormea tai varvasta. Jostain syystä näyttää siltä, että heti kun saa jonkin ruumiinosan liikkumaan, niin tämä näyttää poistavan lamaannuksen.

Ensimmäisen esimerkin Druffel ottaa omasta yllämainitusta kirjastaan "The Tujunga Canyon Contacts", jossa kerrotaan Emilysta ja Janista, jotka ollessaan pysäköidyssä autossa, havaitsevat kirkkaan valon, joka lamaannutti heidät. Emilyn onnistui liikuttamaan sormensa ja samalla lamaannus hellitti, sekä hänellä että Janilla.

Michael Bershad, jota usein on siepattu, keksii sopia Melanie-nimisen ystävänsä kanssa siitä, että seuraavan kerran kuin jompaakumpaa ollaan sieppaamassa, niin uhri yrittää kaikin voimin päästä puhelimeen ja soittaa toiselle. Seuraavan kerran kun Bershadia oltiin sieppaamassa, niin hän pyrki eroon lamaannuksesta askel askeleelta ja onnistuikin lopuksi päästä puhelimeen. Tässä vaiheessa sieppaajat keskeyttivät sieppausyrityksensä.

Menetelmä 2. Fyysinen taistelu:

Patsy Wingate oli "vuoristonainen", joka asui perheensä kanssa syrjäisellä paikalla vuoristossa Knoxvillessa, Tennesseessa. Hänet oli siepattu useita kertoja aivan kuten hänen äitiään ennen häntä. Myös hänen poikansa, Patrick, alkoi jo 4-vuotiaana kertomaan "hämähäkeistä", jotka tulivat yöllä hänen makuuhuoneeseensa ja veivät hänet seinän läpi ufoon.

Talvella 1985 Patsy oli saanut tarpeekseen. Hän heräsi eräänä yönä ja kuuli huminaa ja näki valosäteen, joka tuli taloon ja hänen katsellessaan kolme olentoa tuli ulos säteestä. Olennot olivat lasten kokoisia, mutta ylisuuri pää, ja ne marssivat kuin robotit jonossa. Patsy syöksyi sängystään ja hyökkäsi keskimmäisen olennon kimppuun. Hän tarttui olennon kurkkuun ja hämmästyi itse, kun olennon kurkku katkesi noin vain ja jäi roikkumaan olennon selkäpuolelle. Toiset olennot vaikuttivat erittäin hämmästyneiltä, että "miten nyt näin pääsi tapahtumaan?", tai "miten hän onnistui tekemään tuon?" Olennot poistuivat kuitenkin ja ottivat mukaansa myös päättömän olennon, ja samalla humina loppui ja valosäde katosi.

Kalifornialainen Morgana Van Klausen torjui sieppauksen ajattelemalla voimakkaasti työntävänsä muukalaisen pois. Travis Walton tappeli ufossa muukalaisten kanssa, ja lyhensi Druffelin mukaan tällä tavalla sieppaustaan. Eteläisestä Illinoisista kotoisin oleva Billy Wolfe ampui kiväärillään muukalaisia ja onnistui ajamaan ne pois.

Menetelmä 3. Oikeutettu suuttumus:

Kun "Henkinen taistelu" -menetelmässä uhri vastustaa mielessään sieppausta henkisesti, niin kyseessä on lähinnä looginen vastustus. "Oikeutetussa suuttumus" -tapauksessa mukana on sen sijaan voimakkaampia tunteita, kuten esim. viha ja todellinen suuttumus. Esimerkkinä tällaisesta tapauksesta Druffel kertoo 67-vuotiaasta naisesta, joka asui Pensacolassa, Floridassa. Huhtikuussa 1987 nainen heräsi siihen, kun katosta tuli alas valkoinen valopylväs, jonka vieressä leijui pieni olento. Nainen nousi sängystä ja sytytti huoneen valot, jolloin hän näki selvästi vieraan olennon. Tuijotettuaan toisiaan jonkun aikaa, nainen huusi olennolle "mene pois", jolloin olento kiipesi kattoon valopylvästä pitkin ja poistui katon läpi.

Varsin merkillinen on ufologiassa hyvin tunnettu Harrison E. Baileyn tapaus Pasadenassa, Kaliforniassa. Bailey törmäsi ufoon jo vuonna 1951 ja kutsuttiin sisään ufoon, jolloin hän sai viestin toimitettavaksi amerikkalaisille. Baileyn mielestä hän oli väärä henkilö näin tärkeän viestin toimittajaksi, eikä tehnyt asiassa yhtään mitään. Vasta vuonna 1966 hän alkoi kertomaan kokemuksestaan, ja ryhtyi papiksi. Vuoden 1978 paikkeilla muukalaiset alkoivat vierailemaan Baileyn luona öisin. He vaativat selitystä siihen, miksi ei Bailey ollut tehokkaammin vienyt heidän viestiään eteenpäin. Bailey oli itse epävarmaa siitä, näkikö hän unta vai tapahtuivatko muukalaisten vierailut todellisuudessa. Druffelin ehdotuksesta Bailey hankki halvan Polaroid-kameran, jota hän piti sänkynsä vieressä. Marraskuussa 1978 muukalaiset taas palasivat. Bailey näki, että vain heidän ylävartalonsa oli materialisoitunut, mutta se näkyi selvästi ikkunaa vasten. Bailey sytytti huoneensa valot ja kävi välillä pesemässä kasvojaan vakuuttuakseen siitä, että hän oli todellakin hereillä, ja kun hän palasi, niin olennot olivat vielä paikalla. Nyt Bailey muisti kameran ja otti olennoista useita kuvia. Olennot palasivat vielä kerran, jolloin Bailey taas otti niistä kuvia, mutta tähän sitten loppuivatkin muukalaisten vierailut. Druffel on sitä mieltä, että kamera osoitti muukalaisille, että Bailey oli oikeutetusti suuttunut heidän vierailuistaan. (Kirjassa julkaistaan yksi Baileyn valokuvista, sekä siitä tehty tietokoneparannus).

Menetelmä 4. Suojeleva raivo:

Tätä menetelmää käytetään tapauksissa, jolloin tahdotaan suojella perheen muita jäseniä, varsinkin lapsia. Esimerkkinä Druffel käyttää taas aikaisemmin mainittua Morgana Van Klausenin perhettä, jonka 4-vuotiasta poikaa muukalaiset usein sieppasivat. Perheen isä ei uskonut sieppauksiin, ennen kuin itse heräsi eräänä yönä lamaantuneena ja näki kaksi olentoa seisomassa makuuhuoneensa ulkopuolella. Tämän jälkeen perhe ryhtyi pitämään valot päällä öiseen aikaan. Valo piti muukalaiset poissa. Morgana alkoi päivittäin puhumaan näkymättömille olennoille uskoen, että he usein olivat läsnä, vaikka heitä ei näkynytkään. Hän kirosi heitä ja totesi, ettei heillä ollut tekemistä tässä talossa ja että he olivat ei-toivottuja. Viiden vuoden koettelemusten jälkeen tilanne palasi normaaliin tällä tavalla.

Menetelmä 5. Perheenjäsenten tuki:

Druffel toteaa tässä yhteydessä, että sanalla "perhe" ymmärretään tässä yhteydessä myös hyviä tuttavia ja ystäviä sekä esim. muita sukulaisia. Aikaisemmin mainittu Jan Whitley muutti yhdessä vaiheessa asumaan yhteen Toni Foxwellin kanssa. Kun Jan taas kamppaili sieppaajiensa kanssa, niin Toni kuuli, että Jan äänteli kummallisella tavalla ja meni katsomaan mikä Jania vaivasi. Tonin ilmestyminen karkotti sieppaajat pois. Druffel painottaa, että kun perheenjäsen joutuu sieppausten uhriksi, niin muiden perheenjäsenten huomio tulee kohdistaa itse ilmiöön ja sen torjuntaan, eikä uhrin analysoimiseen.

Menetelmä 6. Intuitio:

Mitä aikaisemmin sieppausyritys havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet ovat sen torjumiseen. Jos uhri havaitsee jollain tavalla, että sieppaus lähestyy ja uhri jo siinä vaiheessa valmistautunut vastustamaan sitä, niin jo tämä valmistautuminen havaitaan ilmeisesti sieppaajien taholta ja sieppausyrityksestä luovutaan. Mitä aikaisemmin uhri ryhtyy torjumaan sieppausta, sitä parempi.

Eräs Los Angelesilainen sieppausuhri tuntee kutinaa jäsenissään jopa 48 tuntia ennen sieppausta. Eräs entinen sotilas kuuli usein sihisevän äänen, kuin staattisesta sähköstä, ennen kuin sieppaajat tulivat, ja on oppinut torjumaan heitä.

Lori Briggs -niminen sieppausuhri kuulee ennen sieppausta korkean äänen. Tällaista ääntä useat sieppausuhrit ovat kuulleet usein ja tyypillistä näille äänille on se, että muut huoneessa olevat eivät kuule niitä. Nämä äänet ovat siis "henkilökohtaisia" ääniä.

Menetelmä 7. Metafyysiset menetelmät:

Druffel kertoo tässä yhteydessä kahdesta menetelmästä. Ensimmäinen on, että uhri kuvittelee valkoista valoa, joka ympäröi suojaavasti sieppausuhria. Toisesta menetelmästä kertoo Lori-niminen sieppausuhri, joka on pienestä alkaen kehittänyt "sisäisen äänen". Kun muukalaiset olivat tulossa, Lori kuuli sen huminan, joka usein kertoo sieppaajien tulosta, ja käynnisti itse oman "sisäisen äänen" . Muukalaiset lisäsivät silloin huminan äänenvoimakkuutta, jolloin Lori vastaavasti lisäsi oman "sisäisen äänen" voimakkuutta. Muukalaiset hävisivät tämän äänten kaksintaistelun ja poistuivat.

Menetelmä 8. Vetoaminen uskonnollisiin henkilöihin:

Useimmat sieppausuhrit uskovat johonkin uskontoon. Vetoaminen Kristukseen, Mohammediin, Jumalaan, suojelusenkeleihin, arkkienkeli Mikaeliin tai muihin, auttaa sieppausuhria. Suurin osa ihmisistä uskoo, että Jumala, Jeesus, Maria, Buddha, Mohammed, eri pyhimykset, enkelit ja hengelliset oppaat ovat vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa ja suojelevat ihmistä.

Eteläisestä Kaliforniasta kotoisin oleva Melissa MacLeod rukoili "Jumala auta minua!", jolloin häntä kiusannut pitkä olento mustassa hupussa katosi. Vaikka pitkä olento katosi, niin toiset olennot kuitenkin jatkoivat Melissan kiusaamista lamaannuttamalla ja peukaloimalla häntä. Näistä Melissa pääsi eroon edellä mainitulla "Henkinen taistelu" -menetelmällä. Melissa joutui siis käyttämään kahta eri menetelmää päästäkseen eroon kiusaajistaan.

Kaliforniassa asuva iranilainen Timur-niminen muslimi lausui myös sanan "Jumala", jolloin häntä kiusannut olento katosi. Timur toteaa, että Koraani tuntee hyvin nämä olennot, joita kutsutaan nimellä Al-Jinn.

Menetelmä 9. Torjuvat aineet tai esineet:

Druffelin mukaan voidaan käyttää eri aineita tai esineitä, jotka pitävät sieppaajat poissa. Tällaisia ovat rohdot, kukkatiivisteet ja tietyt kukat, öljyt, suola, rautatangot, krusifiksit. Rautaristit on perinteisesti käytetty incubuksen ja succubuksen torjumiseksi. Lisäksi Druffel mainitsee magneetit.

Björn Borg, 10.4.2005