Suomen Ufotutkijat ry

Havaintoselostus: Kesällä 1969 meitä oli useampi henkilö saaristotorpallamme.
Minä ja kaverini Max sekä veljeni, hänen vaimonsa ja muistaakseni silloin 1-2- vuotias pikkupoikansa.
Se oli sama kesä kuin amerikkalaiset laskeutuivat Kuuhun ja istuimme usein naapurin kotona katsomassa telkkaria.
Naapuri asui n. 1 km torpastamme ja elokuussa oli todellakin vaikeata löytää naapurilta takaisin torpalle jos oli pilvistä eikä kuutamoa, niin pimeätä siellä oli.
Naapurilla oli tapana sytyttää ulko-oven yläpuolella olevaa lamppua avustaakseen, mutta eihän se antanut valoa kuin vähän matkaa.
Eräänä iltana Max ja minä palasimme pimeässä torpalle. Meillä oli mukana talon ainoa taskulamppu.
Hämmästykseksemme veljeni ja vaimonsa rupesivat molemmat haukkumaan meitä heti kun palasimme ja syyttivät meitä siitä että olimme pitäneet niin paljon meteliä ullakolla että pikkupoika olisi voinut herätä.

Kesti aikansa ennenkuin saimme heitä vakuuttuneiksi siitä että olimme todellakin tulleet suoraan naapurin luota emmekä tienneet mistä oli kysmys.
He kertoivat että ullakolta oli kuulunut kovaa meteliä, joku oli hypännyt tasajalkaa ullakolla ja lisäksi kaatanut ullakolla olevia ylimääräisiä ikkunoita niin että ne olivat menneet rikki.
Kysyin veljeltäni että miksi hän ei ollut mennyt ullakolle katsomaan niin sain vastaukseksi että ei ollut mennyt koska meillä oli mukanamme talon ainoa taskulamppu.
Mietimme nyt että mikä olisi voinut aiheuttaa tuon metelin ja ainoa selitys jonka keksimme oli että joku tuntematon oli huomaamatta mennyt ullakolle ja pitänyt meteliä.
Päätimme syöksyä ullakolle porukalla.
Minä asestauduin kirveellä, veljeni sahalla ja Max paksulla kepillä.
Jostain kumman syystä minulle annettiin taskulamppu ja käskettiin mennä ensimmäisenä.
Jonossa hiivimme hiljaa rappuja pitkin ylös ullakolle jonka lattiassa oli luukku.
Pelkäsin että ullakolla on joku joka ehkä lyö minua päähän kun menen ylös luukusta ja siksi työnsin salamannopeasti pääni ylös luukusta ja valaisin nopeasti ympärilleni taskulampulla.
Sen jälkeen menimme kaikki ylös ullakolle.
Ei siellä ollut mitään eikä ketään.
Ylimääräiset ikkunatkin oli siistissä rivissä kuten aikaisemmin.
Loistiko ilmiö valoa: ei
Valaisiko ilmiö ympäristöä: ei
Kuuluiko ääntä: kyllä
Äänen kuvaus: oli kuulunut meteliä ullakolta
Tuntuiko lämpöä tai muuta fyysistä vaikutusta: ei
Tuntuiko hajua: ei
Esiintyikö sähkölaitteissa häiriöitä: ei
Jättikö ilmiö jälkeensä näkyviä merkkejä ympäristöön: ei
Oliko tapahtumalla vaikutusta eläimiin: ei
Aiheuttiko havainto psyykkisiä vaikutuksia: kyllä
Vaikutuksen kuvaus: Ihmetystä

Havainnon olosuhteet

sisällä

YHTEISET TIEDOT JATKUVAT

Havaintoa/kokemusta täydentävät tiedot

Teitkö tapahtumasta muistiinpanoja: ei
Ilmoititko kokemuksestasi sanomalehdille tai viranomaisille?: ei
Onko sinulla muitakin samantyyppisiä kokemuksia?: kyllä
Kokemuksien kuvaus: Ko. torpalta runsaastikin.
Päiväys ja paikka: H:ki 28.1.2013

Tutkijakommentit

Kirjoitanpa tähän kunnolliset tutkijakommentit, kun on enemmän tilaa.

Tuo ikkunalasien särkymisääni, vaikka lasit ovatkin ehjät, on tällaisissa tapauksissa hyvin tavallista. Minullekin on kerrottu ainakin kaksi vastaavaa tapausta. Toisessa asukkaat kuulivat yläkerrasta kovan rysäyksen ja olivat varmoja, että kirjahylly oli kaatunut. Mutta kyllä se seisoi edelleen pystyssä eikä muutakaan rysäyksen syytä havaittu. Toisessa tapauksessa asukkaat kuulivat keittiöstä kovan rysäyksen ja särkyvien astioiden kilinää. Keittiössä oli kuitenkin kaikki ehjää ja ennallaan.

Olavi Kiviniemi

Muut tapausta koskevat kommentit (6 kpl)

Huomioi asiallisuus kommenteissa. Täytä kaikki kentät tai kommenttia ei julkaista. Väärin turvakysymykseen vastannutta kommenttia ei julkaista. Myöskin asiaton kielenkäyttö voi johtaa kommentin hylkäämiseen.

Nimimerkin maksimipituus: 25, kommentin maksimipituus: 200